Jääkiekkovarusteiden pesu on asia, jonka moni harrastaja ja junioripelaajan vanhempi hoitaa väärin – ja seuraukset näkyvät nopeasti hajuna kassissa ja rikkoutuvina vaahtomuoveina. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten tekstiiliosat ja vaahtomuovilla vahvistetut suojat pestään kotona niin, että varusteet kestävät kauden loppuun asti eivätkä haise pukukopilta jo seuraavana harjoituksena.
Miksi tekstiili ja vaahtomuovi vaativat eri käsittelyn
Jääkiekkovarusteissa on käytännössä kaksi materiaaliperhettä, joita ei voi pestä samalla tavalla. Sukat, alusasut, kaulaliivit ja pelipaidan alle puettavat kompressiovaatteet ovat tavallista tekstiiliä, joka kestää konepesun normaaliin tapaan.
Sen sijaan hartiasuoja, kyynärsuoja, polvensuoja ja monen kypärän sisäpehmuste on rakennettu solumuovista ja EVA-vaahtomuovista, jotka menettävät iskunvaimennuskykynsä, jos ne joutuvat liian kuumaan veteen tai kuivausrumpuun. 60 asteen pesu tiivistää vaahtomuovin rakennetta, ja suoja, joka on maksanut 60–150 euroa, voi menettää suurimman osan toimivuudestaan yhden väärän pesukerran seurauksena.
Tekstiiliosien pesu – sukat, alusasut ja kaulasuojat
Jääkiekkosukat, alushousut ja aluspaidat kestävät konepesun 30–40 asteessa. Käytä mietoa pesuainetta ilman huuhteluainetta, sillä huuhteluaine tukkii kuituja ja heikentää hikoilua siirtävän kankaan toimintaa.
Kaulasuoja ja hammassuoja kannattaa pestä käsin haaleassa vedessä ja miedolla saippualla – hammassuoja erityisesti, koska se on kosketuksissa suuhun ja kerää bakteereja nopeasti. Monella seuralla on käytäntönä, että juniorit pesevät kaulasuojan ja hammassuojan joka harjoituksen jälkeen, ei vain kerran viikossa.
Pelipaidan pesussa kannattaa huomioida painatukset: sponsorin painatus pelipaitaan kestää huonosti kuumaa vettä ja rumpukuivausta, joten paita käännetään nurinpäin ja pestään 30 asteessa hienopesuohjelmalla.
Vaahtomuovilla vahvistetut suojat – hartia, kyynär ja polvi
Hartiasuoja, kyynärsuoja ja polvensuoja pestään käsin tai pesupussissa koneessa, mutta aina alle 30 asteen lämpötilassa ja ilman linkousta. Liota suojia 10–15 minuuttia haaleassa vedessä, johon on lisätty ruokalusikallinen etikkaa tai leivinsoodaa hajujen poistoon, ja hankaa hihnat sekä sisäpinnat pehmeällä harjalla.
Kyynär- ja polvensuojien vaahtomuovikerrokset imevät vettä kuin sieni, joten suoja puristetaan kuivaksi pyyhkeen sisällä – ei väännetä – ja annetaan kuivua huoneenlämmössä 24–48 tuntia. Suora aurinko tai lämpöpatterin päällä kuivattaminen halkeuttaa muovin pinnan yhtä varmasti kuin kuivausrumpu.
Käytännön esimerkki tästä on tuttu jokaiselle B- tai C-junioreiden valmentajalle: kun koko joukkueen suojat kuivataan pukukopin lämpöpatterin päällä turnauksen jälkeen kiireessä, seuraavana kautena puolet suojista on jo menettänyt joustonsa ja niitä joudutaan uusimaan ennenaikaisesti.
Kypärä, hanskat ja luistimet – erikoistapaukset
Kypärän sisäpehmusteet irrotetaan aina, jos rakenne sen sallii, ja pestään käsin. Kypärän kuori pyyhitään kostealla liinalla ja miedolla pesuaineella – kypärää ei koskaan upoteta veteen, sillä kiinnityspisteet ja säädöt kärsivät kosteudesta.
Jääkiekkohanskojen sisäosa haisee usein pahiten koko varustuksessa, mutta hanskoja ei kannata pestä kokonaan vedessä, koska nahka- ja tekonahkaosat jäykistyvät kuivuessaan. Parempi tapa on kääntää hanska sisäpuoli ulos, suihkuttaa sisäosaan hajunpoistoainetta tai laimeaa etikkavesiliuosta ja antaa kuivua avoimena.
Luistimien sisäosat eivät kestä konepesua lainkaan – vain irrotettavat pohjalliset voidaan pestä käsin. Muutoin luistimien hoito on lähinnä tuuletusta ja teräosien kuivausta, mistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa pelaajan varusteiden tuuletus ja kuivatus pelin jälkeen.
Yleisimmät virheet pesussa
Kolme virhettä toistuu pukukopeissa ympäri Suomea kaudesta toiseen:
Liian kuuma vesi. 40 asteen ylittävä pesu tai kuivausrumpu tiivistää vaahtomuovin ja kutistaa hihnat, jolloin suoja ei enää istu samalla tavalla.
Huuhteluaineen käyttö. Se jättää kalvon kankaan pinnalle, mikä heikentää hikoilua siirtävän materiaalin toimintaa ja lisää hajua pidemmällä aikavälillä.
Varusteiden pesu vasta kun haju on jo sietämätön. Hiki ja bakteerit ehtivät tunkeutua syvälle vaahtomuoviin viikossa, ja silloin pelkkä pesu ei enää riitä – suoja kannattaa tuulettaa avoimena joka harjoituksen jälkeen, ei vain pestä harvakseltaan.
Yleinen väärinkäsitys on myös se, että kaikki varusteet voisi heittää pyykkikoneeseen normaalilla 60 asteen puuvillaohjelmalla kuten collegepaidan. Tämä pätee ainoastaan puhtaaseen tekstiiliin, ei mihinkään vaahtomuovia, liimattuja kerroksia tai painatuksia sisältävään osaan.
Kausiluonteinen huolto – kesä vastaan talvi
Suomessa harjoittelu jakautuu selvästi jääkaudelle ja kesän oheisharjoitteluun, ja tämä vaikuttaa myös pesurytmiin. Talvikaudella, kun jäävuoroja on useita viikossa, tekstiiliosat kannattaa pestä 1–2 kertaa viikossa ja suojat tuulettaa joka käytön jälkeen.
Kesätauolla koko varustepaketti kannattaa pestä perusteellisesti ennen säilytystä – muuten kassin pohjalle jäänyt hiki ja kosteus kasvattavat hometta koko kesän ajan, ja syksyllä varusteet haisevat pahemmalta kuin koskaan kauden aikana.
UKK
Voiko jääkiekkovarusteet pestä tavallisessa pesukoneessa?
Tekstiiliosat kuten sukat, alusasut ja kaulaliivit kyllä, mutta vaahtomuovilla vahvistetut suojat kuten hartia-, kyynär- ja polvensuoja pestään käsin tai pesupussissa alle 30 asteen lämpötilassa ilman linkousta.
Miten poistan pahan hajun kypärästä ja hanskoista?
Irrota kypärän sisäpehmuste ja pese se käsin, ja käytä hanskoihin sisäpuolelle suihkutettavaa hajunpoistoainetta tai laimeaa etikkavesiliuosta. Molemmat kuivataan avoimena huoneenlämmössä, ei koskaan lämpöpatterin päällä tai suorassa auringossa.
Kuinka usein varusteet pitäisi pestä kauden aikana?
Tekstiiliosat kannattaa pestä 1–2 kertaa viikossa aktiivikaudella, kun taas suojavarusteet riittää pestä käsin muutaman viikon välein, kunhan ne tuuletetaan avoimena jokaisen harjoituksen tai pelin jälkeen.
Yhteenveto
Tekstiili ja vaahtomuovi ovat eri materiaaleja, ja niitä on kohdeltava eri tavalla, vaikka molemmat lymyävät samassa kassissa. Matala lämpötila, käsinpesu suojille ja säännöllinen tuuletus pidentävät varusteiden käyttöiän moninkertaiseksi verrattuna siihen, että kaikki heitetään kerran kuussa samaan pesukoneeseen 60 asteessa.
Kun pesurutiini on kunnossa, säästyy sekä rahaa että hajuhaittoja – ja pukukopissa on mukavampi olla niin junioreille, valmentajille kuin vanhemmillekin. Sama logiikka pätee soveltuvin osin myös muiden joukkueurheilulajien, kuten jalkapallon, salibandyn ja koripallon, suojavarusteisiin, mutta niiden hankinta ja huolto kuuluvat omiin erikoisliikkeisiinsä.