Tukikorsetti ja muut tukisuojat ovat tuttuja pelaajalle, jonka polvi, nilkka, selkä tai olkapää on joskus pettänyt kesken vaihdon. Tämä artikkeli on kirjoitettu loukkaantumisesta palaavalle junioripelaajalle, kuntopelejä pelaavalle aikuiselle ja valmentajalle, joka miettii, milloin tuesta on oikeasti hyötyä. Lukija oppii erottamaan tuen suojavarusteesta, valitsemaan oikean tyypin ja sovittamaan sen muiden varusteiden alle niin, että se ei haittaa luistelua.
Tuki ei ole suojavaruste – ero kannattaa ymmärtää heti
Jääkiekon suojavarusteet, kuten hartiasuoja, kyynärsuoja ja jalkasuoja, on tehty ottamaan vastaan kiekon, mailan ja taklauksen iskuja. Tukisuoja tekee eri asian. Se rajoittaa nivelen liikettä suuntaan, johon nivel ei kestä kuormaa, tai antaa lihakselle ja nivelsiteelle puristusta ja asentotuntumaa.
Tästä syntyy yleisin väärinkäsitys. Moni vanhempi olettaa, että polvituki suojaa polvea kaukaloa tai toista pelaajaa vasten samalla tavalla kuin jalkasuojan polvikuppi. Ei suojaa. Elastinen polvituki ei vaimenna iskua juuri lainkaan, ja jäykkäkään ortoosi ei korvaa kunnollista jalkasuojaa. Siksi kannattaa ensin lukea, mitä kyynär- ja polvensuojilta vaaditaan kontaktipelissä, ja vasta sitten miettiä, tarvitaanko suojan alle vielä erillinen tuki.
Tukikorsetti ja selän tukisuojat jääkiekossa
Tukikorsetti eli lannetuki on leveä, yleensä tarranauhalla kiristettävä vyö, jossa on usein joustavat tai muoviset tukiruodot. Jääkiekossa sitä käyttävät eniten pelaajat, joilla on alaselän rasitusoireita. Tyypillisiä ovat B- ja C-juniorit kasvupyrähdyksen aikana sekä 35-50-vuotiaat kuntopelaajat, jotka istuvat työpäivän ja menevät illalla suoraan jäälle.
Kevyt lannetuki maksaa urheilu- ja apteekkiketjuissa noin 30-80 €. Jäykempi, fysioterapeutin suosittelema malli voi maksaa 100-200 €. Pelikäytössä ohuempi on lähes aina parempi, koska korsetin pitää mahtua jääkiekkohousujen ja niiden vyön alle ilman, että housut nousevat tai kiertyvät.
Tärkeä poikkeus: jos alaselän kipu säteilee jalkaan tai jatkuu yli 2-3 viikkoa, tukikorsetti ei ole ratkaisu. Silloin pelaaja tarvitsee lääkärin tai fysioterapeutin arvion, ja korsetti on korkeintaan väliaikainen apu kuntoutuksen rinnalla.
Polvi, nilkka, ranne ja olkapää – mikä tuki mihinkin
Polvessa tuen valinta riippuu vammasta. Lievään nivelsidevenähdykseen tai polvilumpion kiputilaan riittää usein elastinen kompressiotuki, joka maksaa 25-60 €. Eturistisidevamman jälkeen ortopedi määrää usein saranallisen polviortoosin. Valmismalleja saa noin 200-500 eurolla, mittatilausortoosit maksavat helposti 800-1 500 €. Jäykkä ortoosi vie tilaa, joten jalkasuojaksi voi tarvita kokoa isomman tai väljemmän mallin.
Nilkkatuen kanssa jääkiekko poikkeaa muista lajeista. Salibandyssä tai koripallossa käytetty jäykkä nilkkatuki ei yleensä mahdu luistimen sisään, ja hyvin istuva luistin tukee nilkkaa jo valmiiksi. Kokenut huoltaja tekee nilkkavamman jälkeen yleensä teippauksen tai valitsee ohuen neopreenisukan. Salibandyn ja koripallon tukituotteet löytyvät muuten parhaiten oman lajinsa erikoiskaupoista. Ne eivät ole suunniteltu luistimiin.
Ranteeseen käytetään ohutta rannetukea tai teippausta, koska hanskan mansetti rajoittaa jo valmiiksi liikettä. Paksu rannetuki voi heikentää mailakäsien tuntumaa enemmän kuin se auttaa.
Olkapään AC-nivelen vamma on pelaajilla tavallinen. Siihen löytyy olkapäätä tukevia kompressiopaitoja ja erillisiä olkatukia. Ne pitää sovittaa yhdessä hartiasuojan kanssa. Usein toimiva ratkaisu on hartiasuoja, jossa on pehmustettu olkakuppi ja jonka pituutta voi säätää. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa hartiasuojan mallin ja istuvuuden valinnasta.
Käytännön esimerkki: B-juniori palaa nilkkavammasta
Tilanne on tuttu monesta seurasta Tampereelta Ouluun. B-juniori nyrjäyttää nilkkansa lokakuussa, lepää kolme viikkoa ja haluaa takaisin jäälle ennen jouluturnausta. Vanhemmat ostavat urheilukaupasta jäykän nilkkatuen, jossa on sivulevyt. Ensimmäisissä harjoituksissa luistin painaa, kantapää nousee ja rakot tulevat jo puolessa tunnissa.
Toimivampi järjestys on toinen. Ensin fysioterapeutti antaa luvan palata jäälle ja ohjeet tasapainoharjoitteluun. Sitten nilkka teipataan jokaiseen harjoitukseen 4-6 viikon ajan, ja luistinten nauhoitusta muutetaan niin, että ylimmät reiät kiristetään hieman löysemmälle. Tuki on apuväline. Varsinainen kuntoutus tehdään lihaksilla.
Yleisimmät virheet tukisuojien käytössä
Ensimmäinen virhe on käyttää tukea pysyvänä ratkaisuna. Kun pelaaja pitää polvitukea kolme kautta peräkkäin ilman lihaskuntoharjoittelua, polven ympärillä olevat lihakset eivät vahvistu. Kesäkausi on Suomessa ihanteellinen aika kuntouttaa vammaa maalla, jotta tukea ei talvella enää tarvita.
Toinen virhe on väärä koko. Liian kireä kompressiotuki estää verenkiertoa ja puutuu kahden erän jälkeen. Liian löysä tuki valuu alas jalkasuojan sisällä. Tuet mitataan nivelen ympärysmitan mukaan, ei vaatekoon perusteella.
Kolmas virhe on hygienia. Tukisuoja on suoraan ihoa vasten ja kastuu läpimäräksi jokaisessa harjoituksessa. Jos se jää kassiin, se haisee viikossa ja voi aiheuttaa ihottumaa. Tuki kannattaa käsitellä kuten aluskerrasto: tuuletus heti harjoitusten jälkeen ja pesu valmistajan ohjeen mukaan.
Näin valitset tukisuojan askel askeleelta
Ammattilainen ei aloita tuotehyllystä vaan vammasta. Seuraava järjestys toimii junioreilla ja aikuisilla:
1. Selvitä vamma lääkärin tai fysioterapeutin kanssa ja kysy, tarvitaanko tukea vai riittääkö teippaus.
2. Valitse tuen tyyppi: kompressio, elastinen tuki tai saranallinen ortoosi.
3. Mittaa nivelen ympärysmitta valmistajan ohjeen mukaan.
4. Sovita tuki yhdessä pelivarusteiden kanssa, eli jalkasuojan, housujen, hartiasuojan tai luistimen kanssa.
5. Testaa ensin harjoituksissa ja ota tuki vasta sitten käyttöön ottelussa.
Varusteiden yhteensopivuus jää usein huomiotta. Joillekin pelaajille kompressioalusasu, johon on integroitu kevyt tuki, on parempi vaihtoehto kuin erillinen tuki. Valikoimaa voi vertailla esimerkiksi kompressiohousujen tuotealueella.
UKK
Tarvitseeko terve junioripelaaja tukikorsettia tai muita tukia ennaltaehkäisyyn?
Ei yleensä. Terveelle pelaajalle hyvin istuvat suojavarusteet, oikean kokoiset luistimet ja monipuolinen oheisharjoittelu ovat parempi ennaltaehkäisy. Tuki on tarpeen silloin, kun nivel on jo kerran vahingoittunut tai fysioterapeutti sitä erikseen suosittelee.
Saako tukisuojaa käyttää Suomen Jääkiekkoliiton otteluissa?
Varusteiden alla käytettävät tuet ovat tavallisesti sallittuja, kunhan niissä ei ole paljaita kovia osia, jotka voisivat vahingoittaa muita pelaajia. Jos ortoosissa on metallisaranoita, ne pitää peittää kokonaan. Epäselvissä tapauksissa kannattaa tarkistaa asia ennen ottelua erotuomarilta tai sarjan järjestäjältä.
Kuinka kauan tukisuoja kestää?
Elastinen tuki kestää aktiivisessa käytössä yleensä 1-2 kautta, ennen kuin se löystyy. Saranallinen ortoosi voi kestää 3-5 vuotta, mutta sen pehmusteet ja hihnat on usein vaihdettava aikaisemmin.
Tuki on silta takaisin peliin
Pelitukikorsetti ja muut tukisuojat sopivat parhaiten pelaajalle, joka on palaamassa vammasta tai jonka nivel tarvitsee tilapäistä varmuutta kovassa kuormituksessa. Ne eivät korvaa jalkasuojaa, hartiasuojaa eikä kuntoutusta. Kun tuki valitaan vamman perusteella, mitataan oikein ja sovitetaan yhteen muiden varusteiden kanssa, pelaaja voi luistella täysillä ja keskittyä peliin eikä niveleensä.