Jääkiekkokassista leviävä haju on monessa perheessä tuttu ongelma, ja varusteiden hajunpoisto on lopulta helpompaa kuin luulisi, kun tietää mistä haju syntyy. Tämä artikkeli on tarkoitettu pelaajille, junioreiden vanhemmille ja seurojen huoltajille, jotka haluavat eroon hajusta kokonaan eivätkä vain peittää sitä. Lopussa tiedät, milloin riittää kotipesu, milloin kannattaa käyttää otsonikäsittelyä ja mitkä varusteet eivät kestä kumpaakaan.
Mistä jääkiekkovarusteiden haju syntyy
Hiki itsessään on lähes hajutonta. Haju syntyy bakteereista, jotka hajottavat hien, ihosolujen ja talin sisältämiä yhdisteitä. Jääkiekkovarusteissa tälle on täydelliset olosuhteet: paksu vaahtomuovi imee kosteutta, ja kassissa on lämmintä, pimeää ja kosteaa.
Yhden harjoituksen jälkeen kassiin unohdetut hanskat ja hartiasuoja muuttuvat seuraavaan päivään mennessä bakteerien kasvualustaksi. Kun kierre jatkuu viikkoja, bakteerit tunkeutuvat vaahtomuovin sisään, eikä pintapuhdistus enää yllä niihin. Tästä syystä kahden kauden ikäinen jalkasuoja voi haista jo kymmenen minuutin päästä pesusta.
Hajun lisäksi kyse on hygieniasta. Kosteissa varusteissa viihtyvät myös ihotulehduksia aiheuttavat bakteerit ja sienet. Hiertymä kyynärpäässä ja likainen kyynärsuoja on yhdistelmä, jonka seurojen huoltajat oppivat tunnistamaan nopeasti.
Kuivatus ratkaisee enemmän kuin pesu
Kokenut huoltaja aloittaa aina kuivatuksesta, ei pesuaineesta. Bakteerit tarvitsevat kosteutta, joten varusteet pitää ottaa kassista heti kotiin tultua. Tämä on tehokkain yksittäinen keino, eikä se maksa mitään.
Käytännössä varusteet ripustetaan telineeseen tai naulakkoon niin, että ilma pääsee kiertämään. Hanskojen ranteet avataan, luistinten pohjalliset nostetaan irti ja kielet käännetään auki. Huoneenlämmössä ja tuulettimen avulla kuivuminen nopeutuu selvästi. Lisää käytännön vinkkejä löytyy artikkelista pelaajan varusteiden tuuletus ja kuivatus pelin jälkeen.
Pieni poikkeus koskee lämpöä. Saunan lauteet ja patterin päällys tuntuvat nopeilta ratkaisuilta, mutta yli 50 asteen lämpö haurastuttaa liimasaumoja, muovikuoria ja luistinten lämpömuotoiltuja materiaaleja. Lämmin ei ole sama asia kuin kuuma.
Pesuohjelmat ja kotipesu käytännössä
Lähes kaikki pehmeät suojat, kuten hartiasuoja, kyynärsuojat, jalkasuojat, housut ja hanskat, kestävät konepesun. Kypärää, luistimia ja maalivahdin leveitä jalkasuojia ei pestä koneessa. Kypärän sisäpehmusteet pyyhitään ja luistimet kuivataan huolellisesti.
Toimiva kotipesu etenee näin:
- Sulje kaikki tarranauhat, jotta ne eivät takerru muihin osiin.
- Laita varusteet pesupussiin tai vanhaan tyynyliinaan.
- Valitse 30-40 asteen hellävarainen ohjelma ja matala linkous (400-600 kierrosta).
- Käytä urheiluvaatteille tarkoitettua pesuainetta, älä huuhteluainetta.
- Kuivata ilmassa, ei rumpukuivaimessa.
Huuhteluaine on yleinen virhe. Se jättää tekniseen kankaaseen kalvon, joka estää kosteuden haihtumista ja sitoo hajua kuituihin. Tulos on päinvastainen kuin tavoite.
Ilman päällyslevyä oleva etupesukone on ainoa järkevä vaihtoehto. Päältä täytettävän koneen keskisekoitin voi vääntää hartiasuojan muovilevyjä. Kotipesusta tarkemmin kertoo artikkeli jääkiekkovarusteiden pesu kotona.
Kuinka usein? Aluskerrasto ja sukat pestään joka käytön jälkeen. Suojat aktiiviselta juniorilta, joka harjoittelee 4-5 kertaa viikossa, kannattaa pestä 3-4 viikon välein. Kuntopelaajalle, joka käy jäällä kerran viikossa, riittää 2-3 pesua kaudessa, jos kuivatus hoidetaan kunnolla.
Otsonikäsittely – miten se toimii ja kenelle
Otsoni (O3) on voimakas hapetin, joka tuhoaa bakteereja ja hajumolekyylejä myös sieltä, minne pesuvesi ei ylety. Kaasu tunkeutuu vaahtomuovin sisään, mikä tekee siitä erityisen tehokkaan kypärille, luistimille ja maalivahdin varusteille, joita ei voi pestä koneessa.
Suurempien kaupunkien jääkiekkokaupoissa, esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, on tarjolla otsonikaappeja, joihin koko varustekassi mahtuu kerralla. Käsittely kestää yleensä 15-60 minuuttia, ja varusteet ovat samana päivänä käytettävissä. Hinta vaihtelee liikkeittäin, joten kysy sitä paikan päältä. Monessa Liigan ja juniorisarjojen seurassa huoltajilla on oma kaappi, jolla koko joukkueen varusteet käsitellään säännöllisesti.
Kotikäyttöön myydään pieniä otsonigeneraattoreita, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otsoni on hengitettynä haitallista, joten laitetta käytetään vain suljetussa tilassa, jossa ei ole ihmisiä eikä lemmikkejä, ja tila tuuletetaan käsittelyn jälkeen. Jatkuva tai liian voimakas käsittely haurastuttaa myös kumia, elastaania ja joitakin liimoja.
Otsoni ei poista likaa. Se tappaa bakteerit ja hajottaa hajut, mutta hikisuola ja lika jäävät kankaaseen. Paras tulos syntyy, kun otsonia käytetään pesujen välissä eikä niiden sijaan.
Myytti: pakastin ja hajusuihke hoitavat hajun
Sitkeä neuvo kehottaa laittamaan haisevat hanskat pakastimeen yöksi. Pakkanen kyllä hidastaa bakteerien toimintaa, mutta valtaosa niistä selviää jäätymisestä ja jatkaa elämäänsä heti sulamisen jälkeen. Haju palaa ensimmäisessä harjoituksessa.
Hajusuihkeet ja kuivikepussit toimivat samalla tavalla: ne peittävät hajua mutta eivät poista sen lähdettä. Ne sopivat kassin raikastamiseen pelireissulla, kun esimerkiksi Pohjois-Suomen turnausmatkalla ei pääse pesukoneelle, mutta ne eivät korvaa kuivatusta ja pesua.
Yleisimmät virheet hajunpoistossa
Ensimmäinen virhe on kassin jättäminen autoon tai eteiseen yön yli. Pelkästään tämä riittää pilaamaan uudet varusteet muutamassa viikossa. Toinen on rumpukuivain: lämpö sulattaa vaahtomuovien liimauksia ja kutistaa kangaspintoja, eikä hartiasuoja ole sen jälkeen enää sama.
Kolmas virhe on unohtaa kassi itse. Varusteet voivat olla puhtaat, mutta jos kassin pohjalla on kuukausien bakteerikanta, haju siirtyy niihin takaisin. Kassin voi pestä tai ainakin pyyhkiä sisältä ja kuivattaa auki käännettynä. Tuuletusaukollisen kassin valitsemista kannattaa harkita, kun vanha kassi on vaihtamassa – esimerkkejä löytyy osastolta jääkiekkolaukut.
UKK – varusteiden hajunpoisto
Voiko jääkiekkoluistimet pestä pesukoneessa?
Ei voi. Kone vahingoittaa kengän rakennetta, liimauksia ja teriä. Luistimista irrotetaan pohjalliset ja ne kuivataan erikseen, sisäpuolen voi pyyhkiä desinfioivalla liinalla ja hajun voi poistaa otsonikäsittelyllä.
Onko otsonikäsittely turvallista varusteille?
Satunnainen käsittely ammattilaitteella on turvallista tavallisille suojavarusteille. Jatkuva tai liian voimakas altistus voi kuitenkin haurastuttaa kumia ja elastisia osia, joten muutaman viikon välein riittää.
Miksi varusteet haisevat heti pesun jälkeenkin?
Bakteerit ovat todennäköisesti juurtuneet syvälle vaahtomuoviin tai varusteet ovat kuivuneet liian hitaasti pesun jälkeen. Tällöin auttaa otsonikäsittely ja nopeampi kuivatus tuulettimen avulla.
Arkirutiini, joka pitää hajut kurissa
Hajunpoisto ei vaadi kalliita laitteita, vaan rutiinin. Varusteet pois kassista heti kotiin tultua, kuivatus huoneenlämmössä, pehmeiden suojien konepesu 30-40 asteessa muutaman viikon välein ja tarvittaessa otsonikäsittely niille varusteille, joita ei voi pestä.
Talvikauden alku on hyvä hetki aloittaa puhtaalta pöydältä: pese koko setti elokuussa ennen ensimmäisiä jääharjoituksia, ja kevään viimeisten pelien jälkeen kaikki pestään ja kuivataan ennen kesävarastointia. Siten syksyllä kassin avaaminen ei ole yllätys kenellekään.